perjantai 29. elokuuta 2014

Syksyn hetkiä







Ilmat on nyt viilenneet ja päivät lyhenneet - syksy on tullut. Puolet tuntsareista on alkanut kasvattaa jo talvikarvaa ja esimerkiksi Herba ja Maja nänyttävät ihan joltain karvamammuteilta. :D Yritettiin Linnean kanssa yrittäää klippaa Majaa, mutta klipperi ei ollut kovin yhteistyöhaluinen, joten yritykseksi se jäikin..  Aina jossain vaiheessa syksyä, kun alkaa tulemaan pimeetä ja viileempää (hepat tulee sisälle yöksi ja leirien loppumisen myötä vähemmän tunteja) hevoset alkavat kerätä virtaa. Kivahan se on kun hepat on energisempiä, mutta usein se enrgia käytetään enemmän mm. maneesin päätymörköjen kyttäilyyn kuin työskentelelyyn. Tästä syystä ollaan paljon irtohypytetty ja -juoksutettu heppoja. Se on kivaa vaihtelua treeniin, ja monet hevoset tykkäävät, kun saavat vähän aikaa vapaasti leikkiä ja riehua kentällä. Irtohypytys kuuluu myös kokeneimpienkin estehevosten treeniin. Siinä hevonen oppii ajattelemaan itse, ja se kehittää hyppytekniikkaa, kasvattaa voimaa, venyvyyttä, notkeutta jne.. Siinä saa tehtyä tosi monenlaisia eri harjoituksia. :)

Vähän on koko ajan jotenkin haikea olo kesän loppumisesta. Onneksi syksyssä on muutamia hyviäkin puolia! Mun pelastus on omenamuru ja iloiset syyspäivät. Parin viikon ajan piinannut kauhea sade- ja ukkoskuuro on vihdoin väistynyt, ja nyt ulkona on tosi kiva olla! Ei yhtään liian kylmä tai kuuma, kenttä on hyvä (ei upota taikka pölise, on just täydellinen!)
Mulla on kuitenkin ollut tosi outo tunne, että jokainen päivä vain toistaa edellistä ja aika vain katoaa jonnekkin. Ei tässä mitään vikaan sinänsä ole, olen ihan tyytyväinen täällä. Se on vain tosi hassu olo, kuin yhtäkkiä vaan tajuaa, että aika kiitää eteenpäin kuin pikajuna. Vanhuusko tässä nyt iskee...?

Iloista syksyä kaikille!

Ama

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti